Pääkirjoitus on sanoma- ja aikakauslehden aloitussivulla sijaitseva, päätoimittajan hyväksymä mielipidekirjoitus, joka kertoo lehden kannan ajankohtaiseen aiheeseen. Käsiteltävä aihe on tavanomaisesti lehden samassa numerossa ilmestynyt uutinen. Usein toimitus päättää yhteisesti pääkirjoituksen aiheen ja sen kirjoittajan. Suurissa lehdissä pääkirjoituksen tekee erityinen artikkelitoimittaja ja pienemmissä päätoimittaja tai aiheen parhaiten tunteva toimittaja.[1] Sanomalehdessä voi olla useampia pääkirjoituksia,[1] joiden yhteydessä voidaan julkaista muitakin asiaan liittyviä kirjoituksia (esimerkiksi vierailevilta asiantuntijoilta). Aikakauslehdissä pääkirjoitusta voidaan käyttää lehden sisällön lyhyeen esittelyyn.

Usein lehtikatsauksissa keskitytään suurimpien lehtien pääkirjoituksiin.

Pääkirjoitus on sanoma- ja aikakauslehden aloitussivulla sijaitseva, päätoimittajan hyväksymä mielipidekirjoitus, joka kertoo lehden kannan ajankohtaiseen aiheeseen. Käsiteltävä aihe on tavanomaisesti lehden samassa numerossa ilmestynyt uutinen. Usein toimitus päättää yhteisesti pääkirjoituksen aiheen ja sen kirjoittajan. Suurissa lehdissä pääkirjoituksen tekee erityinen artikkelitoimittaja ja pienemmissä päätoimittaja tai aiheen parhaiten tunteva toimittaja.[1] Sanomalehdessä voi olla useampia pääkirjoituksia,[1] joiden yhteydessä voidaan julkaista muitakin asiaan liittyviä kirjoituksia (esimerkiksi vierailevilta asiantuntijoilta). Aikakauslehdissä pääkirjoitusta voidaan käyttää lehden sisällön lyhyeen esittelyyn.

Usein lehtikatsauksissa keskitytään suurimpien lehtien pääkirjoituksiin.

Helsingin Sanomat on levikiltään Suomen suurin tilattava sanomalehti. Vuonna 2012 lehden levikki oli 337 962 ja sunnuntailevikki 380 578.[1] Lukijoita sillä oli keskimäärin 859 000.[3] Lehden arkinen käyttönimi on Hesari. Usein käytetään myös lyhennettä ”HS”.[4]Helsingin Sanomat on levikiltään Pohjoismaiden suurin sanomalehti. Sen omistaa Sanoma-konserniin kuuluva Sanoma Media Finland. Helsingin sanomat siirtyi broadsheet-koosta puolta pienempään tabloid-kokoon vuoden 2013 tammikuussa.

Helsingin Sanomien liitteenä ilmestyy aikakauslehtimäinen Kuukausiliite sekä perjantaisin ilmestyvä Nyt-liite. Levikintarkastuksen mukaan näillä liitteillä on keskimäärin lukijoita varsinaista lehteä enemmän.

Toisen maailmansodan jälkeiset vuosikymmenet olivat Helsingin Sanomille pitkän kasvun aikaa. Vuonna 1954 siitä tuli Pohjoismaiden suurin tilauslehti yli 236 000 kappaleen arkilevikillä ja lähes 260 000 kappaleen sunnuntailevikillä. Lehteä yli kaksi vuosikymmentä johtaneen Yrjö Niiniluodon kuoltua 1961 päätoimitus uudistettiin: entisen yhden päätoimittajan tilalle tulivat vastaava päätoimittaja sekä yhdestä kolmeen alempaa päätoimittajaa. Vuonna 1967 Sanomain ammattikoulun yhteyteen perustettiin oma toimittajakoulu. Lehteä painettiin toimituksen vieressä Ludviginkadulla vuoteen 1977 asti. Tuolloin painatus koki teknisen vallankumouksen, kun Sanomalan painolaitos vihittiin käyttöön VantaanMartinlaaksossa. Lehden sivut siirrettiin Ludviginkadulta Sanomalaan sähköisesti radiolinkin kautta.

Helsingin Sanomista tuli Pohjoismaiden suurin aamulehti vuonna 1981, kun sen arkilevikki ylitti 400 000 kappaleen rajan. Seuraavien vuosikymmenten aikana sille perustettiin kaksi liitettä. Vuonna 1983 aloitti ilmestymisensä pitkiä aikakauslehtimäisiä artikkeleita sisältävä, kiiltävälle paperille painettu Kuukausiliite. Viihteellisempi, nuorekkaalle lukijakunnalle tarkoitettu viikkoliite Nyt alkoi ilmestyä 1995[6]. Lehden internet-versio avattiin vuonna 1996 nimellä Verkkoliite. Verkkopalvelun nimi ja verkko-osoite muuttuivat muotoon HS.fi vuonna 2006.[7]